Haaste hevostenomistajille!

Sain tämän haasteen Hennalta,kiitoksia siitä! <3

Tämä haaste on tarkoitettu niille, jotka omistavat hevosen/hevosia. Tarkoitus olisi myös,että kysymyksiin vastattaisiin vähän laajemmin,kuin yhdellä sanalla. Haasta vähintään kolme blogia, ei takaisin haastamista. Sinun pitää kertoa blogissasi kenet olet haastanut. 

Kerro hevosestasi: rotu,taso ja hieman luonnetta 

Smokin Stolle (Stolle)

Amerikkalainen lv,syntynyt:1992. Stolle on ollut minulla 10vuotta. Kun olimme hankkimassa minulle hevosta, niin kävin kokeilemassa monia hevosia ja yhteen suomenhevoseen jo ihastuin,mutta se myytiinkin sitten muualle. Kun menimme katsomaan Stollea ihastuin heti siihen, kuinka rauhallinen se oli kuntoon laittaessa ja nosti jalatkin valmiiksi,kun kavioita putsasin. Nousin tallin pihalla selkään ja lähdin sen kanssa tielle yksin koeratsastamaan. Kävelimme jonkun matkaa ja sitten siirryimme raviin. Muistan kokeilleeni osaisiko uusi tuttavuus laukata, mutta sain elämäni kyydit ravurilta,olihan Stolle ollut montehevosena kauan aikaa. Se meni kovaa ja muistan, että mua silloin hieman hirvitti,mutta antoi se kumminkin hyvin kiinni, eikä mitään käynyt. Kun tulimme takaisin tallille, menin vielä hetken pellolla ja muistan koittaneeni peruuttaa,mutta ei Stolle ymmärtänyt silloin, mitä siltä pyydän ja yritti hyppiä pystyyn. Kun lähdimme pois Stollen silloiselta tallilta,niin en ollut vakuuttunut siitä, että tämä hevonen olisi minua varten,mutta äitini oli jo silloin ihastunut punaruunikkoon herraan ja sanoi että kokeillaan, ota se koeajalle, niin sitten tietää enemmän. Stolle tuli sit koeajalle ja heti kun se astui kotipuolessa ulos trailerista,päätin että tämä hevonen jää minulle. 

Stolle on tasoltaan n.helppo B ja re70cm. Olemme sijoittuneet 70cm rataestekisoissa ensimmäisiksi pari kertaa,yksittäisenä olemme hypänneet metriä. Stolle väistää myös hienosti käynnissä ja ravissa,ollaan myös tehty etu-ja takaosakäännöksiä ja jonkun verran myös menty avotaivutuksia. 
Stolle on miellyttämisenhaluinen,kiltti,luotettava,mutta osaa olla myös todella jääräpäinen kun sillä on huono päivä. Silloin ei herraa huvita tehdä mitään, mitä minä haluan. Yleensä sit tapellaan hetki siitä, kumpi päättää mitä tehdään ja sit Stolle antautuu ja suorittaa tehtävät ihan hyvin. Se on myös hyvin tarkka jaloistaan ja mitä paras maasto- ja metsäpolle. 

Stoneisle Serenade (Serena)

Amerikkalais ranskalainen lv,syntynyt:1998

Serena tuli mulle 5,5vuotta sitte vahingossa,kun olin myymässä yhtä suomenhevostammaa ja Serenan silloinen omistaja ehdotti vaihtoa päittäin. (mun ei ollu tarkotus ottaa vaihdossa hevosta) Ihastuin heti Serenan ulkonäköön ja isoon kokoon, olihan se myös mustanruunikko,jonka väristä hevosta olin aina itselleni halunnut.

Veimme eräs kesäpäivä suomenhevosen Vaasaan,lastasimme Serenan kyytiin ja tulimme kotiin. En siis koeratsastanut tammaa,vaan tehtiin vaan paperit ja vaihdettiin hevoset.

Päivääkään en ole katunut, että tamman hain silloin. Se on erittäin tärkeä hevonen minulle,vaikka se ei todellakaan ole helppo hevonen. Alussa oli hankalaa,mutta nykyään tamma luottaa muhun jo ihan eri tavalla.

Tasoltaan Serena on ehkä helppo c,esteistä ei voi oikeestaa puhua mitään,kyl se irtona on hypännyt mulla ollessaan 70cm esteitä, mut selästä käsin ollaa menty ehkä 60cm ja se ei todellakaan ole hyvä hyppääjä. Osaa väistää käynnissä,jonkun verran myös ravissa,etu-ja takaosakäännöksiä myös senkin kanssa tehty. 

Serena on miellyttämisenhalunen,kiltti,hyvin rohkea,ihmisläheinen,mutta se häslää ihan liikaa. Se on vähä adhd-tapaus. 

Hevoset vai ponit? Miksi?

Hevoset,ilman muuta! Ensinnäkin mulla on pituutta 172cm. En todellakaan ole mikään poniratsastaja. 

Ja en tykkää poneista,etenkään shetlanninponeista,mun elämäs on ollu yks ainoa rakas shetlanninponi,mistään muusta shettiksestä en ole pitänyt kuin siitä yhdestä. 

Rakastan isoja hevosia! Serena on mulle hyvän kokonen,säkä 170cm. Stollekin on hyvä, vaikka sillä ei säkää ole kuin 155cm,se ei silti ole mikään siro pirpana lv. Mutta tykkään myös muhkuista poniroduista,esim welsh cob on mun mieleen. 

Ensimmäinen hevonen/poni jolla ratsastit itsenäisesti enemmän?

Tais olla yhden kaverini lv ja sh tammat. Hoidin niitä ala-asteikäisenä. 

Niiden kanssa pääasiassa maastoiltiin ja mentiin pellolla. 

Kumpi on parempi,kengätön vai kengällinen? Hevosesi kenkien koko? (jos on kengässä)

Se vähän riippuu. Toisaalta tykkään, että hevonen on mahdollisimman luonnollisesti,eli kengättä,saa tarhata paljon eikä muutenkaan sillä oo mitään ylimääräsii remeleitä,eikä kymmentä lisäravinnepurkkia ruokinnassa. Mutta,jos hevosella on sellaiset jalka-asennot ettei kengättä pitäminen ole mahdollista, niin silloin minusta kengällinen on ainoa vaihtoehto, ei siltikään mielestäni parempi. 

Stolle on ollut kengättä jo useamman vuoden, ihan hetken aikaa on jonain talvina ollut kengät takasissa tai ympäri kengitetty, jos pohjat on ollu ihan jäässä,Serenalla ei ole kenkiä etusissa,takasissa sillä on ollu melkein koko ajan kengät,koska se hiihtää niin paljon, että kaviot kuluu muuten liikaa. 

Stollen kenkien koko on 1 ja Serenan 2.

Klippaus,puolesta vai vastaan?

Minä en hevosiani klippaa. Mutta,ymmärrän sen, jos hevosella kisataan paljon tai mennään paljon maneesissa ja halutaan sen kuivuvan nopeammin. Eli en ole vastaan. Olosuhteet kertoo sen, tarviiko hevosta klipata vai ei. 

Tarhaavatko hevosesi yksin vai laumassa? Miksi?

Kesällä laumassa,talvisin erikseen. Koska kesällä niillä on enemmän tekemistä ja tilaa liikkua, talvisin niillä on enemmän aikaa käyttää toistensa jahtaamiseen ja sitä ne tekevätkin, jos yhdessä ovat. Stolle on oikeastaan syypää siihen, miksi ne pitää pitää erikseen. Monia päiviä se voi olla ihan täysin sovussa, mut jossain vaihees sille riittää olla Serenan kanssa samassa tarhassa ja se jahtaa sitä hampaat irvessä ja puree pepusta, aina kun kiinni saa. Kerran Serena on jo Stollea potkassu pahasti ja se seisoi pari viikkoa sairastarhassa parantelemassa jalkaansa. Sen jälkeen on ollut pienempiä haavoja kummallakin,mut onneks ei mitään yhtä isoa, kuin silloin. Pitäisin niitä yhdessä talvisinkin,jos olisivat sovussa.

Siinä lohikäärme ilkimys on melkein Serenan peffassa kiinni hampaillaan!

Ratkaiseeko hevosessa enemmän sen luonne vaiko ulkonäkö? (kuten väri)

Stollea en ollut nähnyt mistään kuvasta,ennenkuin sitä mentiin katsomaan,siinä ratkaisi vain hinta,minkä takia lähdettiin sitä silloin katsomaan. 
Serenassa ihastuin heti sen ulkonäköön. 
Jos nyt olisin hankkimassa hevosta, niin kyllä ulkonäkö ratkaisisi ensimmäisenä,värillä ei sinänsä ole kamalasti väliä. Kun hevosta menisin katsomaan, niin silloin ratkaisee tietenkin sen käsiteltävyys ja luonne sekä ratsastettavuus ja käyttäytyminen erilaisissa tilanteissa. Mitään kaikista rasahduksista sinkoilevaa ja silmiänsä pyörittelevää ratsua en halua,enkä myöskään hevosta, joka ei automaattisesti kunnioita ihmisen tilaa. 

Millainen on hyvä hevosblogi?

Itse luen blogeja, jotka on persoonallisia,niissä on kuvia ja välillä on kiva katsoa videoitakin. En niinkään kiinnitä kauheasti huomiota blogin ulkoasuun vaan tekstien ja kuvien sisältö vaikuttaa siihen, jatkanko blogin lukemista. Tekstin pitää olla helppo lukuista. Toisista lukemistani blogeista on tullut liian kaupallisia ja siksi olen niiden lukemisen lopettanut. 

Pahin tippumisesi?

Olin kesäleirillä about 12vuotiaana. Menin maastossa yhdellä tallin hevosella ja kaksi ihmistä ajoi edellä ponin kanssa,toinen kärryissä istuvista oli isonen. Ratsuni kulki liian lähellä edellä menijöitä ja isonen sitte päätti huitasta raipalla hevosen turvan edessä. Hevonenhan tietenkin pelästyi tämän takia ja vetäs yhtäkkiä rauhallisesta käynnistä ympäri ja minä putosin selälleni maahan. Siitä on mulle jääny hengitysvaikeuksia. Jos olen oikein hengästynyt urheilusuorituksesta,niin en saa vedettyä syvään henkeä,jotain tonne selkään on siitä tippumisesta jäänyt. 

Kuinka monta loimea hevosesi omistaa?

Kummallakin on sadeloimet,normaalit fleeceloimet,Stollella fullneck fleece ja normaali vohveliloimi,Serenalla villaloimi ja toppaloimi ja pari vilttiä joita käytän tilanteen vaatiessa kummallakin. 

Kuinka usein hevosesi liikkuu?

Yleensä 5-6kertaa viikossa. Nyt on ollu niin hirveitä kelejä että Stollellakin oli viikon vapaa,eilen kävin sen kanssa käyntilenkin. Serenahan on nyt sairaslomalla,joten sen liikkuminen koostuu tarhailusta ja käyntilenkeistä. Hevoseni tarhaavat paljon ja ovat myöhään yöhön ulkona. 

Oletko varovainen vai "uhkarohkea" ratsastaja?

Uhkarohkea ilman muuta! Menen kaikkiin mahdollisiis paikkoihi hevosten kanssa,missä mun mielest on hyvä pohja ja haluan mennä kovaa,kiipeillä,kahlata vedessä ja hangessa ja hypätä esteitä. Ajaessa oon ollut varovaisempi, enkä ole moniin hevosiin luottanut kärryjen edessä, mutta Serena on maailman ihanin ajohevonen ja sen kanssa voisin ajaa joka päivä ja missä vaan! Joskus kun olin nuorempi,niin mun mukaan ei päästetty muita ratsastajia eikä moni halunnut mun mukaan lähteä, koska menin kuulemma aina niin kovaa. Menin sitte yksin! :)

Haastan seuraavat blogit: 

Puoliverinen Prinssi

Skyfighter

All these ups and downs

Juoksutusta

Aamulla satoi melko isoja lumihiutaleita ja aurinko paisto pilvien välistä,oli aivan ihana ilma ja aattelin, et on hyvä päivä liikuttaa hevoset. 
Tallille päästyäni laitoin Stollen kuntoon ja menin sen kanssa pellolle. Sil oli hirveesti energiaa eikä meinannu oikeen kuunnella ääniapuja. Yleensä se on tosi kiva juoksuttaa, mut en yhtää ihmettele, miksei se halunnu kuunnella, onhan ollu tosi huonoja kelejä eikä oo päässy kunnol liikkumaa monee viikkoo. Juoksutin molemmat kierrokset. Sit päästin sen hetkeks juoksemaa irtona. Ei se ikinä juokse laidunta ympäri, vaa juoksee ees taas. Joitaa kertoja sen annoin siinä juosta ja sit otin sen vielä liinan päähä ja harjoteltii pysähdyksiä... Toistoja toistojen perää. Ei millään ois halunnu pysyy seis,kun sitä pyysin. Kyl se aina yleensä hyvin pysähtyy, mut sit ku pitää oottaa rauhassa että pyydän kävelemään, niin se on herralle erittäin vaikeeta. Kyl se sit lopulta kuunteli ihan hyvin ja käytii viel tiellä kävelemäs. 

Serenan liikutin myös maastakäsin, käytii tiellä kävelemäs. Huomaa kyllä, ettei se oo puhdas. Se menee monta askelta kyllä puhtaasti, mut sit aina välillä varoo etustaan. No,siksi se onkin saikulla ja vaan käveluliikunnalla. Inhottaahan se, ettei sen kanssa pääse kunnolla liikkumaan,etenkin, kun sen kans ei nyt voi ajaa,se on niin kiva ajaa ja voisin ajaa sitä vaikka päivittäin! :) 

Kuvat on taas vanhoja, kun en ole saanu ketää kuvaamaan. 

Ihania talvipäiviä

Ilmat on ollu kivoja,mitä nyt lunta välillä satanu, mut se kuuluu asiaan. Tänääki oli aamupäivällä ihana auringonpaiste,mut iltapäiväst tuli pilvinen. 

Oon tuskaillu pohjien kanssa... Tää alkutalvi ei oo todellakaa ollu otollinen muokkaamaa hyviä pohjia ratsastukseen. Ensin syksyl tuli vettä taas aivan liikaa ja sit ei oikein ehtiny mikään paikka kuivuu tai tasottua,vaan pakkaset tuli aika nopeesti sit siihen perään.. Sit oli tosi kovat tiet,kun ei lunta tullu ja nyt kun on lunta, niin välillä on suojaa ja sataa räntää ja sit tulee pakkasta ja tiet muuttuu jäisiksi ja sit sataa lunta päälle.. Yritäppä sit siin mennä missään, kun pellot on aika epätasasia ja tiet on kovia.. Eipä oikein muuta pääse tekemää, kun kävelemään.. Maneesittomal tallilla on vähä hankalia nää talvet,kun pohjat ei anna kunnon puitteita ratsastuksee,jos ei lunta tuu kunnolla.

Menin tänää Stollen kans pellolla,pääasias käyntiharjotuksia,pysähyksii,peruutuksii, oli tosi rento ja kuunteli jokaisen avun. Ravaamaa ja laukkaamaa pysty joissain kohdissa,menin kahdeksikkoa ravissa ja laukassa,sekä ravasin pari kertaa peltoa ees taas. Stolle taipu ja asettu hyvin ja nopeesti ja kulki pidemmässä muodossa. Käytiin vielä tiellä loppukäynneillä,mut siellä se oli hieman epämääränen ja tahmee kulkemaa eteenpäin. 

Serena on nyt vaan tarhaillu kavionsa kanssa. Käyntiliikunnalla tosiaan sen kanssa ollaan eikä nyt ole muualla mahdollisuutta sitä liikuttaa, kuin laitumella, se on ainoo paikka mikä on tarpeeks tasanen ja pehmee. 

Juoksutuskuva vuodelt 2009

Kuulumisia pitkästä aikaa, klinikkareissulla

Kaikki sai alkunsa siitä,ku Serena vähän yli kuukaus sitte alko olee aika mahdoton liikuttaa, mikään kuolain ei käyny sille ja oli kun lentoon lähdössä,vaikka sitä liikutti monta päivää peräkkäin,myöskin se alko kompuroimaan etupäällä ilman mitään syytä ja tasasella alustalla,ensin sen tunsi lenkeillä toisinaan ja sit se meni jo niin pahaks, että tarhaankin viedessä kompuroi joitain kertoja. Täydellistä ontumaa en minä siltä huomannu,mut periaatteessa kompuroinnin nyt voi laskea ontumaksi, koska se on tälle hevoselle erittäin harvinaista, että se ottaa minkäänlaista erinäistä askelta missään vaiheessa. 

Soitin klinikka aikaa Porvooseen marraskuussa ja sain ajan joulukuun toiselle päivälle. 

Maanantaina lähdin tamman kanssa matkaan. Tiet oli aika hurjas kunnossa, ja loppupätkät oli aivan peilijäässä ja teki mieli kääntyä jo takasin,kun niin hurjaa oli ajaa tyhjäkäynnillä peilijäisellä tiellä traikun kanssa. 

Perille päästyämme lääkäri kyseli oireet, tutki tamman selän,jalat ja taivutteli kaulaa. 

Sit mentiin ulos taivutuskokeeseen. Kumpikin etujalka reagoi, vasen erittäin rajusti. 

Lääkäri puudutti vuohisnivelen, sen jälkeen uudestaan juoksemaan -> ei vaikutusta.

Seuraava puudutus, joka puudutti jalan vuohisesta alaspäin, mukaan lukien kavion,taas pihalle,ravuutin hevosta pari kiekkaa ja oli paljon parempi. 

Röntgenit otettiin jalan alaosasta sekä kaviosta.

Kaviosta löytyi pieni kolo ja sen ympärillä on jonkinlainen muutos, ei sen ihmeellisemmin osaa sanoa mitä se muutos tarkottaa, löytyi myös rosoista pintaa aika laajalta alueelta. 

Kaviossa on joko tulehdus tai alkava keratooma. Paiseenkin mahdollisuutta epäiltiin, mut paiseessa pitäis olla sellain "pesäke",eikä sitä kuvissa ollu.

Serena on käyntiliikunnalla maaliskuulle ja sit mennään kontrolliin ja katsotaan miltä jalka näyttää ja mitä sen kanssa tehdään. Kipulääkekuurin se sai myös. Sairaskengityksenä rollerirengaskenkä ja silikonipohjallinen. Kovia pohjia pitää välttää. 

Toivon, että tulee lunta, jotta voidaan liikkua tielläkin, ettei tarvii vaan pelloilla mennä! 

Syksyllä pellolla <3